Kaikilla muilla on reippaita pudotuksia ja mä vaan jumitan samassa kuin viikko sitten. Mutta en masennu siitä, en. Olen iloinen, ettei se noussut. 

Mutta kyllä mä tein taas töitä sen eteen eilen - eli kun ei muu auttanut niin se tavaksi tullut Duphalac... Voi itkujen itku, että oli loppuilta kurjaa :(  
Tykkään talvesta, tykkään lumesta ja tykkään siitä, että on pakkasta, mutta en tykkää ihan näin kovista pakkasista. Mulle riittäisi semmoiset vähän alle -10 astetta. Silloin saisin itseni uloskin. Tekosyitä kaikki, kyllä. Mutta kun ei ole kuukausiin - siis jo yli kolmeen vuoteen - liikkunut kunnolla, niin kaipaa vähän kohtuullisempia kelejä sen liikunnan aloittamiseen. 
Ei esim. ollut fiksua yrittää aloittaa kävelemistä 25 asteen helteessä! Ja vain puolen litran vesipullon kanssa. 

Mutta nyt on taas uusi viikko ja uudet haasteet edessä - periksi ei anneta! 

Tsemppiä kaikille!